Digiroad tapahtumissa

Digiroad osallistui Geoforum summit Helsinki 8.-9.11.2021 paneelikeskusteluun: Liikenne ja datatalous - Mikä on sijainnin merkitys.

Paneelikeskustelua fasilitoi Elina Ruokari, Asiakkuuspäällikkö CGI:ltä, Digiroadia keskustelussa edusti Matti Pesu Väylävirastolta ja hänen kanssaan keskustelussa oli mukana Arttu Kosonen, Suunnittelija ja data-analyytikko HSL:ltä, Janne Lautanala, Ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Fintraffic:lta sekä Milla Lötjönen Johtaja, liikkumisen ja väylien tietopalveluiden parista Sitowiseltä.

Liikenteen dataa on paljon, miten saisimme siitä parhaan hyödyn? Haasteena koetaan muun muassa se, kuinka aineisto saataisiin loppukäyttäjille vaivattomasti ja siten että aineisto vastaisi aineiston hyödyntäjän tarpeita parhaiten. Alta voit lukea tiivistelmän paneelikeskustelusta.

Datan laatu ja avoimuus nosti esiin ajatuksia yhteisen tavoitteen tärkeydestä

Esimerkiksi joukkoliikenteessä tarkastellaan suuria datamassoja koko ajan, minkä vuoksi laatupoikkeamat tuovat haasteita. Tässä kohti korostuu eri toimijoiden yhteistyö, jolla saataisiin yhteinen käsitys datasta ja sen laadusta: Mitä data on, mihin sitä voidaan käyttää ja mihin ei? Tarvitaan avoimuutta yksittäisen organisaation sisällä, toimittajan ja asiakkaan välillä sekä julkisesti saatavilla olevaa dataa rajapinnan tai tiedostolatausten kautta. Tämä kannustaisi hyvän dokumentaation ja laadun ylläpidon tavoitteeseen, kertoo Arttu Kosonen HSL:ltä.

Sitowisen Milla Lötjönen puolestaan totesi, että vaikka nämä asiat ovat olleet tapetilla jo kauan ja ovat edelleen relevantteja näiden eteen pitää tehdä töitä. Hänen mielestään dataa on valtava määrä ja mahdollisuuksia niin paljon, että niihin helposti hukutaan, joten olisi tärkeää keskittyä loppukäyttäjän suuntaan varsinkin datan laadun käyttötarkoituksen priorisoinnissa. Liikenteen dataa voidaan tuottaa ja tarjota määrättömästi, mutta miksi ja kenelle, olisi se oleellinen asia liikenteen datan laadun suhteen, summaa Milla.

Matti Pesu Väylävirastolta muistuttaa myös liikenteen datan käyttötarkoituksesta ja siitä, että ongelmana voi olla se, että tuotettu tieto ei välttämättä toimi johonkin toiseen tarkoitukseen, joten Matinkin mielestä: "Tarvitaan aktiivisia toimia laatukriteerien määrittelyyn ja palveluita jotka luovat laatutietoa. Sitä kautta saamme kuvailevaa tietoa tiedoillemme".

Janne Lautanala Fintrafficilta toteaa olevansa Millan kanssa samaa mieltä ja kohdistaa ajatuksen loppukäyttäjää ja sitä kohti, että mietitään mikä on se ongelma, jota koitamme avoimella datalla ratkaista? Mihin meidän tulisi keskittyä ja näin saada vaikuttavuutta aikaiseksi? Tällä hetkellä datan laadussa on puutteita, sillä takaisinkytkentä on puutteellinen, eikä laatua tule riittävästi korjattua.

Ajatuksia yhteistyön kehittämiseksi eri tahojen välillä sekä seuraavista toimenpiteistä

Matti Pesun mielestä yksi asia korostuu yhteistyössä ja se on eri tahojen välinen verkosto. Esimerkkinä Oskari -verkosto, jossa yhdessä eri organisaatiot kehittivät tuotetta, jolla oli yhteinen tavoite. Projektit ilman yhteistä tavoitetta jäävät helposti toteutumatta.

Klassisen ekosysteemin tekemisen opit tulisi ottaa käyttöön Janne Lautanalan mielestä, ja hän korostaa että hyötyä pitää olla kaikille osapuolille nopeilla konkreettisilla toimilla, jotka realisoituisivat yhteistyön kautta. Tässä voisimme ehkä ottaa mallia jopa ulkomailta? Lisäksi kustannusten jakamiseen tarvittaisiin selkeitä malleja, jotta yhteistyön käynnistäminen organisaatioissa onnistuisi jouhevammin, summaa Janne.

Millakin allekirjoittaa yhteisen tavoitteen ja sanoo: "Jotta kaikki hyötyisivät, tulee selkiyttää se, mikä on kenenkin motivaatio olla mukana. "Tarvitaan yhteistä tekemistä eri tahojen välillä, jotta meillä olisi joka päivä parempi elinympäristö ja toimisimme vastuullisesti", tiivistää Milla.

Lopuksi

Yhteisen tekemisen, yhteen toimivuuden ja verkostoitumisen kehittäminen nähdään tärkeinä ja tarvitaan rohkeita päätöksiä ja toimeen tarttumista. Vaikka liikenteen data on avointa, ei sen yhteen toimivuus välttämättä vielä toimi joka paikassa. Tarvitaan tarkempaa määrittelyä, sillä liikenteen dataa jolla esimerkiksi on aika ja paikka, on valtavasti ja on väistämätöntä, että datassa on reikiä. Tarvitaan siis välineitä näiden reikien tunnistamiseen ja määrittämiseen mihin sen kaltainen data on käyttökelpoista ja mihin ei. "On hyvä hyväksyä kompleksisen maailman ja datan epätäydellisyys sekä oppia ja kohdata se yhdessä." sanoo Arttu Kosonen HSL:ltä.

Ilmastotavoite on tärkeä yhteinen tavoite ja siinä liikenteen datalla on rooli. "Voisiko esimerkiksi reittioptimointi hiilidioksidipäästöjen määrien avulla vaikuttaa reittivalintoihin?" kysyy Juha Saaretaus Geoforumilta. Arttu Kosonen toteaa tähän ajatukseen:" Liikkumisen optimointi ei tarkoita, sitä että ne jotka liikkuvat paljon liikkuisivat helpommin ja enemmän, vaan jos voisimme vähentää liikkumista jonkun palvelun osalta, olisi se hyvä lähtökohta." Lisäksi Arttu toteaa: "Datan luetettavuus on hyvä muistaa myös kaupungistumisessa ja siinä miten maaseudulla asumista voitaisiin tukea liikenteen datan avulla. Voisi ehkä enemmän panostaa siihen, että bussi kulkee ajallaan eikä esimerkiksi muutamaa minuuttia liian aikaisin, kuin siihen, että se menee riittävän usein ja riittävän läheltä ja näin mahdollistaa sujuva ja luotettava liikkumisen palvelu."

Yhteistyöllä kohti kaikkia palvelevaa liikenteen dataa!