7.6.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 203/12 |
17 artikla
1. Jos vapaaehtoiseen sopimukseen ei päästä, voidaan käyttölupia, jotka eivät ole yksinomaisia, antaa välitysmenettelyllä tai viran puolesta 18–23 artiklassa määrätyin edellytyksin:
a) |
yhteisölle tai yhteisyrityksille, joille tämä oikeus on 48 artiklan nojalla annettu, suoraan ydintutkimukseen liittyviä keksintöjä koskevien patenttien, väliaikaisesti suojattujen oikeuksien tai hyödyllisyysmallioikeuksien osalta, jos käyttölupien antaminen on tarpeen niiden omien tutkimusten tekemiseksi tai välttämätöntä niiden laitosten toiminnalle. Käyttölupiin on komission pyynnöstä sisällyttävä oikeus antaa kolmansille lupa käyttää hyväksi keksintöä, jos ne tekevät työtä tai toimittavat tilausta yhteisölle tai yhteisyrityksille; tai |
b) |
henkilöille tai yrityksille, jotka ovat sitä komissiolta hakeneet, suoraan ydinenergian kehittämiseen yhteisössä liittyviä keksintöjä koskevien patenttien, väliaikaisesti suojattujen oikeuksien tai hyödyllisyysmallioikeuksien osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Jäsenvaltiot eivät saa mainittujen tarpeiden tyydyttämiseksi toteuttaa kansallisessa lainsäädännössään määrättyjä pakkokeinoja, jotka rajoittavat keksinnölle annettua suojaa, ellei komissio ole sitä ennalta pyytänyt. |
2. Käyttölupaa, joka ei ole yksinomainen, ei saa antaa edellisessä kohdassa määrätyin edellytyksin, jos patentinhaltija voi osoittaa perustellun syyn, etenkin, että hänellä ei ole ollut riittävästi aikaa käytettävissään.
3. Käyttöluvan antaminen 1 kohdan mukaisesti antaa oikeuden täyteen korvaukseen, jonka määrästä patentin, väliaikaisesti suojatun oikeuden tai hyödyllisyysmallioikeuden haltija ja käyttöluvan saaja sopivat keskenään.
4. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta teollisoikeuden suojelemisesta tehdyn Pariisin yleissopimuksen määräyksiin.